Tammen äkämät kasvimusteeksi

Jokin aika sitten saapui paketti maailmalta. Olen pitkään haaveillut kokeilevani kasvimusteen tekemisestä tammen äkämistä. En ole löytänyt kotimaasta paikkaa, mistä niitä voisi ostaa kokonaisina. Tulleessa paketissa niitä nyt oli.

Laitoin n.viikko sitten muutaman kasvivärikokeilun muhimaan lasipurkkeihin. Samalla muistin nuo äkämät, joita olin katsellut useampana päivänä tohtimatta vielä pussia avata. Luin lisää ohjeistuksia värintekoon. Nappasin muutaman äkämän nyt pussista ja ulkona penkin päällä murskasin niistä karkean rouheen. Olivat erittäin kovia ja olisin tarvinnut kangaspussukan, jossa paukuttaa ne rikki.

Vasemmalla tammen äkämät ja vieressä kolme kukkaväriä tulossa.

Rouheen pistin purkkiin ja päälle kaadoin keitettyä vettä. Samat toimet tein toisillekin purkeille. Talven kuivuneita kukintoja ajattelin vielä maalausväreiksi laittaa. Näiden värien ihanuus ja ihmeellisyys on monastikin se tapahtumaketju, jonka saa prosessin aikana kokea. On kasveja, kuivatusta, liotusta ja värin irtoamisen seuraamista. Homekin saattaa väliin purkista kurkistella, mutta se on osa luonnon omaa polkua. Homeen voi poistaa ja kuumentaa väriä sen jälkeen. Homeen välttämiseksi on myös eri konsteja.

Jo puolen tunnin liotus tuotti vesiin sävyjä kukista. Aamulla olivat jo vahvasti värjääntyneitä. Myös äkämävesi oli hieman kellanrusehtavaa. Ohjeita on monia ja itse päätin kokeilla useamman päivän liotusta. Saivatkin olla melkein viikon oloissaan ja tekeytyä väreihinsä. Tänään suodatin ja kuumensin väriliemet. 

Päivän yllättäjä on tammen äkämästä tekeytynyt väri.Tein väristä kaksi variaatiota. Rauta teki tehtävänsä ja kokeilu kannatti. Sain tummaa kasvimustetta, jolla hieman piirtelin musteterän kanssa. Päivää vietinkin sitten ulkosalla maalaillen myös pensselein mustetta. IHANAA!

Kiehautusta liemelle.

Sävyjä samasta liemestä.

Ötökkää syntymässä.

Ötökkä pääsi lehtien sekaan möyrimään.

Eri vaiheita kasviväriksi.

Oi mikä ihana tumma, kumma ja ihastus ihan!

Sain aurinkoa, ulkoilmaa, rauhaisan maalaushetken ja uuden tuttavuuden tästä äkämästä. Aion jatkaa huomenna, koska värejä jäi. Malttaisi vain nukkua välissä. 

Tammen äkämistä on tehty kasvimustetta jo ammoisina aikoina. Mielenkiintoista kuinka tämäkin aine toimii edelleen ja on mitä kauneinta työstettävää paperilla. Vieläpä sen kiilto, joka jää värin jo kuivuttua, saa uskomaan luonnon ihmeellisyyksiin. Se on uskomattoman kaunista ja koskettavaakin. Historian havina kuiskii ja kutsuu kokeilemaan lisää. 

Möyhii ja sukeltelee,

ui raajat rytmitellen rauhaisasti.

Verkkainen kesäpäivä,

kimmeltelee matkaajan kuorella.

-Mary I.-